Janniksen,Kreikkalaisen jumalan sivut

Vanhaa ja uutta

Kultaisen auringon lämpimät säteet. Leppoisat yöt ja kaskaiden sirinä. Rantojen upottava hiekka sekä ihmisten hymyilevät kasvot. Näitä ja kaikkea muuta jäin taas viikkojen jälkeen Rodokselta kaipaamaan. Nyt alkoi taas se odotus. Odotus siitä, että pääsee taas tuonne Afroditen ihmeelliseen taikamaahan ensi kesänä. Paljon tapasin taas tuttuja, vanhoja sekä uusia, Rodoksen kärpäsen puremia matkailijoita. Heistä enemmän tuossa kuvakavalkadissa. Tulkoon syysmyrskyt ja sateet. Viuhukoon räntä vaakasuorassa kasvoilleni. Talvipakkasten nipistellessä poskiani, karehtii silti huulilleni hymy. Otinhan hieman Rodosta mukaan talven varalle, sillä minulla on sydän lämpöä täys! Kiitos siitä kuuluu monille tutuille ja ystäville, jotka tekivät taas kerran lomasta nautinnollisen, muistettavan ja hauskan. Olkaa hyvä ja muistelkaa kanssani seuraavien kuvien kera kesää 2016 Rodoksella. Efharisto poli!

Tämän kesän ensimmäiset mölkkykisat julistettuna avatuksi. Minun piti olla kirjuri ja toimitsija, mutta kun nukuin pari sekuntia pommiin, kaappasi Raimo heti uudeksi toimiksijaksi tuon pimun, Tepan. Olen muutenkin jäänyt elämässäni paljosta paitsi. Nuorena minusta kaavailtii juristia ja tuomaria, mutta tulikin turisti ja juomari!

Mölkkykisan numero 1 voittajia. Raitapaitainen Jouni pokaali kädessä, voitti ensimmäisen palkinnon. Ykkössijalle hänet siivitti ankara dopingaineiden sekakäyttö sekä satumainen onni. Kakkosena sinipaitainen Jorma. Naiskauneuttakin saatiin voittajakolmikkoon, sillä pronssille tuli iki-ihana Marjatta. Maassa oleva purkki ei ole mölkkypalikka, vaan kuuluisa musta purkki, josta vain voittaja saa nauttia siemaillen siveästi.

Rodoksella ei viitsitä suotta häiritä minkään alan mekaanikkoa ja siksipä kaikenlaiseen korjaustouhuun käydään sumeilematta itse käsiksi. Muutama rulla pakkausteippiä ja pullo ouzoa riittää mainiosti iltapäivän askarteluihin. Valoja ei tässä skootterissa ole, mutta eipä sitä ollut tämän teeppä se itse-miehen päässäkään.

Raimo opettaa tässä Hanskille tonttialueen käyttäytymissääntöjä omistajan elkein. "Älä koskaan tule tontille tyhjin käsin tahi tölkein. Muista aina tarjota. Älä läikytä. Kuuntele, kun minä puhun. Tarjoa lisää." Etikettisäännöt ovat tontilla hyvin tarkat, mutta naisten kohdalla on yksi poikkeus. He saavat läikyttää. Omalla pyyhkeellään.

Kun Raimo havainnollistaa taustalla, kuinka pitkälle hänen tonttinsa ulottuu, ponnahtaa vallaton Jouni ykskaks kuvaruutuun! Ja mikä ettei. Kamera rakastaa Jounia. Tässä hän on sonnustautunut -50 lukulaiseen Kullervo Kalske-malliston uimahousuihin. Ihonmyötäinen sarkakangas on omiaan myötäilemään adonisvartaloista kehoa, joskaan ei tässä tapauksessa. Mannermaisen tuulahduksen kruunaa Tintti sarjakuvista tuttu töyhtö päälaella.

Paitsi, että olen Rodoksen kolossi ja järjestelijä, toimin myös yleisenä salvarina, eli salvaajana. Tehtävän loputtua on suoritettu nk. salvos. Linimenttinä olen tottunut käyttämään terva/pakuri/oliiviöljy seosta, joka tunnetusti tehoaa hyvin äkämiin ja paiseisiin. Aurinkosuojan kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.

Minä, Liisi ja Raimo nauttimassa hiljaisesta hetkestä. Eikä tähän ole mitään lisättävää.

Mölkkyturnaus numero 2 satoa. Tiedämme kaikki, että hiukset ja kynnet kasvavat nopeasti Rodoksella. Tämän voi silminnähden todeta Raimon hiuskuontalosta. Ihmiset ovat muuten kuvassa normaalisti, mutta turkulaisten pitää aina näköjään halailla. Tällaisen tavallisen ihmisen mielestä tuo on eitoivottua ja suorastaan vastenmielistä. Ettäs kehtaatte. Ja kyllähän te kehtaatte.

Toisen mölkkyturneen voittajat. Mestarina pokaalia pitää Ilkka ja hopealla USA paidassaan Esa. Yllättäen pronssille pinnisti ensimmäisen kisan voittaja Jouni. Mölkkykisojen sponsorina toimi yleismaailmallisesti Härmän Liikenne, jonka tarroja saattaa valveutunut matkaaja nähdä Rodoksella siellä sun täällä. Paikallinen sponsori oli Demiksen Baari, josta saimme kaikki turneen jälkeen makoisat kupilliset ouzoa.

Kuvassa Lahtelaisen Puikulan kaksosten perheidylliä. Tässä he ovat eksyneenä Kalithean käytäville. Heillä on hyvin omintakeinen tapa matkustaa. He varaavat ensin matkat Rodokselle. Sitten he peruvat matkat, jotta saavat edulliset peruutuspaikat. Näin toimii nokkela lahtelainen. (Ei vaineskaan. Oikein mukava aviopari ja maksavat kerralla matkansa. Mutta varmaan eksyivät Kalitheassa).

Omituista hajontaa tontilla? Kerrankin, kun Jannekin ehtii tontille, niin kaikki toljottaa 5 metrin päässä toisistaan, kuin suomalaisella bussipysäkillä.

Liisi ja Ana tekivät satojen askelmien hikisen toiviomatkan vuoren huipulle Tsambikan luostariin. Kuulivat jostain, että sieltä saa ilmaisia mansikoita. Aprillia!

Kävimme autoretkellä Mussolinin kesämökillä Profitis Ilias vuorella. Hieno paikka ja olutkin normaalihinnoissa. Alueelta löytyy myös muita entisöimättömiä rakennuksia. Ei vaan tainnut Il Duce itse päästä kertaakaan nauttimaan mökkielämästä, kun hänet ehdittiin teloittaa ampumalla.

Tässä kattavampi kuva esitteestä kopioituna.

Tässä selvä todiste siitä, että ihon tummuus on suoraan verrannollinen alkoholikulttuuriin ja hanakkaan sellaiseen. Kun alkoholi kiteet kuljeskelevat veriemme suonistossa, ne ennenpitkää änkeytyvät pieniin pintasuoniin. Koska alkoholi on muita nesteitä kevyempää, se ikäänkuin pullahtaa ihon pinnalle. Auringon säteen vaikutuksesta alkoholi alkaa haihtumaan iholta ja jäljelle jää kaikessa alkoholissa oleva nuorentava Aloe Vera ainesosa. Tämä aine sitten leviää iholle toimien aurinkovoiteena ja antaen kauniin kuparinruskean ihon. Mitä enemmän ryyppää, sitä kauniimmaksi tulee ja tämän takia kreikkalaiset ovat keksineet ouzon.

Tässä puoliksi syömäni Tsipura. Siinä on paksut ruodot, joten liha on helppo erotella niistä. Oikein hyvä, vaikkakin mieto maku.

Esa koetti ottaa selfien, mutta tulikin jolfie. Kuinka tuo Jouni aina ehtiikin joka kuvaan? Jouni olikin ketterä jaloistaan. Niillä kaikilla kolmella.

Hieman tyttömäisesti pukeutuneet Esa ja Ilkka ovat saaneet kavaljeereikseen Jounin ja Jarin. Näköjään kihlajaismaljojakin on juotu ja iltasuunnitelmatkin ovat valmiina. Senverran on maireat hymyt Jounin ja Jarin kasvoilla.

Nyt on tainnut Merjan optikko olla hieman hassuttelevalla tuulella. Merja kertoi juuri Jutille, että kannatti hankkia silmälasit ulkomailta. Ja nää oli niin halvatkin! Ja vielä erikois vahvuuksilla. Juti saa vaivoin pidäteltyä nauruaan.

Pientä palaveria pidetään tässä, että lähdetäänkä Demikseen vai ilta jumalanpalvelukseen Marian kirkkoon. Erittäin kuuluvalla huutoäänestyksellä päätimme lähteä Demikseen. Näkyyhän se Marian kirkko melkein sinnekin. Ehtoollisviinit toki nautittiin varmuuden vuoksi moneen kertaan.

Jollain ihme konstilla Jouni on päätynyt tämän norjalaisen hirmuhallitsijan pöytään. Jos vertaatte tämän liki 3 metrisen amatsonin hauiksia Jounin vastaaviin, ymmärrätte, miksi Jounilla on 2 paukkua pöydässä. Vaatii rohkeutta lähteä tämän dominan kanssa yön selkään. Tai yleensäkin selkään.

Tässä sitä taas ollaan. Voitin kolmannen kerran kupongin välimeren alueen suurimmassa laulukilpailussa. Koetin olla laulamatta ja antaa toisillekin mahdollisuuden. Vaikka rukoilin, että rakkaat huuleni, älkää laulako, niin silti kunnianhimo ja maine veti puoleensa. Toki myös fanien painostus vaikutti valintaani. Etenkin, kun yksi fanaattisimmista kannustajistani oli paikalla, Jari Merisaari. Oikeastaan olo oli kuin TV-Shopin tuotteella: jo tuhansia tyytyväisiä asiakkaita!

Koska iskelmä Prinssi oli valittu, tarvittiin myös Prinsessa. Yksimielisellä äänestyksellä sellaiseksi valikoitui heleä-ääninen ja kaunis Laura. Onnitteluni Lauralle! Lauran managereilla Jarilla ja Jannella onkin selittelemistä, koska Jari äänesti minua.

Voi hitsi, että mä tykkään tosta Leifistä ja Ellusta ja Karista ja Rudista ja Harrista ja Liisistä ja etenkin itsestäni. Katsokaapas Leifiä jatkossa. Se kyykistelee joka kuvassa. Kyllä se herranpelko on pohojanmaalla tosiasia. Voi kun Rudi ois mun sisko. Silloin mä voisin tukistaa sitä! Muuten mä en kehtaa. Aivan ihana ihminen.

Melkein sama ryhmä, kuin äsken, mutta sama baari. Ja totta tosiaan, mulla on paita vaihtunut. Saattaa olla ihan eri viikkokin. Minun lisäkseni kuvassa on maailman parhaimmat ystäväni. Mohito, tuhkis ja kuppi pähkinöitä. Ei vaineskaan. Jos joutuisin lähtemään autiolle saarelle ja saisin valkata 3 ihmistä mukaan, ottaisin juurikin nämä ihmiset. Muuten kieltäytyisin. Pitäähän mun työssäkin käydä Suomessa. (ainiin, mulla on Ellulle ja Leiffille pikku yllätys ensikesänä). Vihje: Ottakaa villasukat mukaan.

Lenkkerin Jussin muistoa kunnioittaen. Tonttiranta ei ole pelkästään iloitteluun vihkitty alue. Se on myös henkinen paikka, missä kokoonnutaan silloin, kun yksi on joukosta poissa. Ketään ei unohdeta. Ei silloinkaan, kun iloittelemme yhdessä samalla paikalla. Aina on oleva pyyhkeenpaikka rannalla ystävälle. Sillekin, joka ei ole paikalla, mutta on mielissämme. Alexander Dumas,n sanoin: yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta. Sillä pärjätään. Yli kuolemankin rajan.

Ymmärrän hyvin tuon Penan ilmeen. Likat ne vaan skoolaa skumppaa, eikä mulle tarjota mitään. Muistan hyvin tämän tilanteen. Tulin kesken iltapäivän jättämään rahaa siivoojalle, kun kuulin outoa älämölöä huoneeni parvekkeelta. Parvekkeen oven aukaistuani levittäytyi eteeni oikein roomalainen bakkanaali! Viini virtasi ja naiset nauroi. Johan tämä on ennenkuulumatonta!

Kesän ystävä kombinaatio kasassa jokseenkin. On näköjään ruuat syöty, kun kuitit on kupeissa. Joissakin kupeissa on vielä hieman ouzoa, mutta ilman sitä ei Rodoksella pääse edes huoneesta ulos. Muistan kerran, kun tulin jo edesmenneeseen Elite hotelliin. Vanhana asiakkaana sain toki erikoispalvelun. Respan Tsambika sanoi, että voit ottaa minkä tahansa paukun tiskiltä. No minähän tilasin tuopillisen ouzoa. Sillä mentiinkin jo pitkälle iltaan!

Tässä vielä laulukilpailun voittajat. Söpöt pikkutytötkin saivat maistaa kuuluisuutta. Lauloivathan hekin. Vaikka Merja unohti uudet silmälasinsa laukkuun, löysi hän silti ihanaäänisen Laura tytön lavalta. Itse horjahtelen tuossa taustalla. Mitenkä tuo Jouni on taas kuvassa? Mistähän se tupsahti? Aijai. Katsokaapas, missä on Jounin käsi. Ehkä vahingossa, mutta luontaisesti.

Kemppisiä oli Rodoksen saarella kesällä tasan 2 kpl. Ja Jari meni moikkaamaan sitä väärää. Älä Pekka suutu. Sattuuhan näitä suuressa maailmassa. Osaatko muuten tontti-kieltä? Meinaan jos joskus tontilla tarvittaisiin vara Kemppistä. Onko sulla faxi? Että voi tiedottaa.